Hurriganes iskee viisivuotiaaseen pikkujässikkään kuin panssarinyrkki. Bändin jäsenet näyttävät c-kasettien kansissa maailman siisteimmiltä tyypeiltä. He poseeraavat jalat leveissä haara-asennoissa, kädet nyrkkiin puserrettuina, tai hienon Amerikan-auton takapenkillä ja ovat kuin toisesta maailmasta.

Istun mummolani yläkerrassa kukkaverhoista itselleen hippihousut tehneen tätini ja hänen prätkärotsiin pukeutuvan poikaystävänsä luona. Kuuntelen stereoista miten makeasti rummut jytisevät kaiuttimesta toiseen ”Tallahassee Lassien” alkukompeissa kunnes kitara ja basso junttaavat kappaleen lentoon. Ja miten kitara kuulostaa aivan moottorilta ”Roadrunnerin” alussa. Musiikkia ei kuule vain korvilla. Sen tuntee koko kehossa.

Lastenlaulut saavat jäädä, minä rokkaan.

Perheemme asuu Kontiolahden Lehmossa, Joensuun kupeessa. Äitini toimii myymälänhoitajana Lehmon Oma-avussa, jonka yhteydessä oleva asunto on kotimme. Isäni käy työssä isänsä perustamassa kaupassa neljänkymmenen kilometrin päässä Uimaharjussa.

Lapselle kyläkauppa asiakkaineen on jännittävä ympäristö. Jos kylällä tapahtuu mitä tahansa, niin kaupalla siitä kuulee ensimmäisenä. Usein kauppa on tapahtumien keskipisteenä, koska asiakkaina pörrää monenmoista viheltäjää.

Eräs heistä on kärttyinen vanha äijä, joka löytää valittamista milloin mistäkin. Muuten huonojalkainen mies saa kummasti virtaa ontua kaupalle kun vain keksii jotain valittamisen aihetta.

Ukon legendaarisin valitusreissu lähtee liikkeelle hänen kaupungista vierailulle saapuneen tyttärensä kuukautisista. Vessareissun jälkeen tytär laittaa käytetyn tamponin tyhjään maitotölkkiin. Hänen tarkoituksensa on heittää tölkki tamponeineen uuniin poltettavaksi. Pahimoilleen jokin kuitenkin sotkee tyttären suunnitelmat, ja tölkki jää keittiön pöydälle hänen poistuessaan muualle.

Tyttären poissa ollessa hänen isänsä tulee aamukahville ja kaataa kahviinsa maitoa väärästä tölkistä.

Tamponi nököttää kahvikupissa.

Isäntä tekee omat johtopäätöksensä, vetää kengät jalkaansa ja patikoi pikamarssia kaupalle.

”Te olette myynyt minulle tamponimaitoa!”, hän syyttää äitiäni kiihdyksissä.

Asia selviää tyttärensä kautta, mutta pienellä kylällä jutut liikkuvat nopeasti. Kilpailevan kyläkaupan oveen ilmestyy vielä samana päivänä mainosteksti:

”Meillä ei myydä tamponimaitoa!”