Veljekset Perse äänittää muutamia uusia kappaleita. Pääsen soittamaan pitkästä aikaa myös rumpuja. Perustamme bändin sisällä toisen bändin, jossa minä soitan rumpuja, Roger kitaraa, Jonsson bassoa ja Ukkos-Jussi laulaa. Soitamme hardcorepunkkia nimellä Persaus. Veljekset Perseen uudelle demolle päätyy Persauksen esittämä rykäisy ”Tappo, murha, kuolema”.

Samoissa sessioissa äänitämme myös kappaleen nimeltä ”Riika”. Bändikaverini ovat ilkkuneet siihen kertosäkeen heti tuoreeltaan sen jälkeen, kun olen kaatuillut polveni ruvelle juostessani karkuun minua lähennellyttä miestä Riian yössä.

”Mä oon sun Raipe,
jos oot mun Juti.
Mut mietin vaan,
että kestääkö polvet,
kun takaa tulee kuti?”

Talvella teemme biisiin jääkiekkoaiheisen videon. Kuvaamme videon Tampereella Tammerlammen luistelukentällä. Meillä kaikilla ei ole tarvittavia varusteita, mutta lainaamme luistimia ja mailoja kavereiltamme. Ukkos-Jussi ottaa yhteyttä paikalliseen lätkäbaariin ja kysyy sieltä pelipaitoja.

”Joo, saadaan kuulemma ne paidat lainaan, mutta niillä on pari ehtoa. Kohtelun pitää olla kunnioittavaa sekä paitoja että jääkiekkoa kohtaan. Lisäksi ne sanoivat, että niihin paitoihin ei saa runkata”, Ukkos-Jussi välittää hämmentävät lainaehdot.

Paidat jäävät lopulta hakematta logistisista syistä. Olisimme kyllä malttaneet olla heittämättä niihin kuivia, mutta koko kuvauspäivä on yhtä säätöä. Milloin hukassa on kuvaaja, milloin bändin jäsenet. Kaiken huipuksi onnistumme lukitsemaan itsemme Ukkos-Jussin kodin ulkopuolelle. Luistimet jäävät tietysti sisälle. Odotamme huoltomiestä toista tuntia. Ehdimme kuvata videon juuri ja juuri ennen hämärän tuloa.

En ole koskaan osannut luistella ja se näkyy myös videolta. Yritän pysyä pystyssä mailaan nojaten. Muut osaavat paremmin ja saavat aikaiseksi peliäkin, joka näyttää hurjalta. Isot ukot törmäilevät ilman kunnollisia varusteita. Vääntö on kovaa. Kuvaaja kertoo kuvauksen jälkeen touhun sekä naurattaneen että pelottaneen ihan hemmetisti. Hän traumatisoituu niin, ettei pysty jatkossa enää kulkemaan luistelukentän ohitse.

Kolme päivää kuvasten jälkeen lähdemme keikalle Helsinkiin. Tavastian alakerrassa sijaitsevaan Semifinaliin on tulossa levy-yhtiö Universalin edustajia katsomaan bändejä. Tiistai-illan keikalla soittaa kolme bändiä, jotka on valittu mukaan musiikkipalvelu Hitlantiksen järjestämän kilpailun perusteella.

Olemme mukana, vaikka suhtaudummekin skeptisesti kilpailunjärjestäjän hehkutuksiin paikalle saapuvista levymoguleista.

Samapa tuo, keikka kuin keikka.

Viikonlopun urheiluvammat painavat orkesteria. Ukkos-Jussi on telonut itsensä kuvauksissa niin, etteivät hänen kätensä nouse olkapäitä korkeammalle. Jonsson puolestaan ei saa nostettua jalkojaan matonreunojen yli. Katson kavereiden köpöttelyä perse kipeänä ja mietin, että onpa taas lupaavat lähtökohdat keikalle.

Kurvaamme Helsinkiin ja parkkeeraamme auton Tavastian eteen. Koska yksi paikalla esiintyvistä bändeistä haluaa käyttää omaan soundcheckiinsä puolitoista tuntia, meitä pyydetään kiirehtimään omamme kanssa. Sanomme yrittävämme parhaamme. Soundcheck roudaamisineen on tehty 18 minuuttia siitä hetkestä, kun olemme saaneet automme parkkiin. Pikaisesti tehty roudaus ja soundcheck kertovat miesten olevan jonkinlaisessa soittokunnossa.

Vastoinkäymiset ovat kuitenkin vasta edessä. Tavastian puolella esiintyy amerikkalainen Rickie Lee Jones, joka on myynyt paikan täyteen akustisella setillään. Semifinalista kuuluva soitto on peittää naisen musiikkiesityksen alleen, vaikka alkuillasta esiintyneet poppibändit soittavat meihin verrattuna pienellä volyymillä. Saamme kiellon, että keikkamme ei saa alkaa ennen kuin ohjelma Tavastian puolella on ohitse.

Lavamanageri antaa meille kaljalippuja hyvitykseksi.

Kun lopulta pääsemme aloittamaan keikkamme puolenyön jälkeen, ei paikalla ole enää juuri ketään. Levy-yhtiön edustajista ei näy vilaustakaan. Ilmeisesti he ovat tehneet johtopäätöksensä jo bändin nimen perusteella. Soitamme silti kokonaisen keikan ja vieläpä pirun hyvin. Yleisö tykkää vaikka siitäkin puolet on paikalla työnsä puolesta.

Käyn kiittämässä jokaista yleisön edustajaa kädestä pitäen muun bändin vielä soittaessa loppurymistelyjä.