En koske kitaraan muutamaan viikkoon. Loppukesästä istun alas ja teen kymmenkunta suomenkielistä kappaletta, joihin puran viime vuosien reissukokemuksiani.

Päätän perustaa uuden bändin. Uusi bändini ei treenaisi juuri koskaan ja soittaisi keikkoja vain Baltian autotalleissa. Eihän siinä ole mitään järkeä treenata hiki hatussa jokaista nyanssia kohdalleen, ja sitten mennä kaatuilemaan keikalle humalassa. Parempi jättää se treenaaminen pois kokonaan.

Keksin bändille nimen Veljekset Perse. Visioin, että nimi näyttäisi komealta keikkabussin kyljessä.

Tiet Bulldoserin kanssa erkanevat syksyn ensimmäisissä treeneissä. Treenikämpillä olo ei tunnu enää kotoisalta. Kuten ei tuntunut enää loppuvaiheessa Saksassakaan. Katalle Saksan-sekoiluni ovat olleet liikaa. Kieltämättä homma karkasi käsistä, mutta näin käy joskus.

En kuitenkaan kadu mitään enkä lupaa himmailla jatkossakaan. Sovimme, että on parempi molemmille osapuolille, että lähden pois bändistä. En ole kovin pahoillani. Ajatukseni ovat jo tulevassa. Soitan vielä pari ennakkoon sovittua keikkaa. Matkustan molemmille keikoille omalla autollani. Viimeisenä työnäni taltioimme kahdeksan kappaletta studiossa. Studion oven sulkeuduttua selän takana on minun aikani bändissä ohi.

Ainakin toistaiseksi.

Minulla on vahva visio siitä, miltä Veljekset Perseen musiikin pitäisi kuulostaa ja keiden soittamana. Ukkos-Jussin soitto on tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, että haluan hänet bändiini.

Ukkos-Jussin lailla Väärissä vieraissa soittava ja jo Basta Bastasta tuttu Kukka olisi myös mukava bändikaveri. Lähetän tekstiviestit molemmille ja bändi on kasassa parin päivän sisällä. Itse soitan komppikitaraa ja laulan.

Minulla on ollut ensi alkuun ajatuksissa trio, vaikka sitten kiertävällä basistivuorolla. Kukka ehdottaa, että kysyisimme mukaan vielä jonkun kaverin basistiksi ja keskittyisimme itse vain kitarointiin. Ensimmäinen basistitekstiviesti ei tuota tulosta, Akulla on muita kiireitä.

Sitten pähkäilen, että eihän sen basistin tarvitse olla samasta kaupungista kuin muut. Emmehän me juuri treenaakaan.

Roger!

Täydellinen tilaisuus soittaa taas yhdessä!

Roger liittyy bändiin saman tien.

Olen onneni kukkuloilla!

Sama porukka, joka katseli vuoden 2001 syksyllä kitarakoreografiaesitystäni Turun TVO:lla epäuskon vallassa, soittaa nyt minun bändissäni. Keksin samassa huumassa bändin nimelle myös englanninkielisen version Dire Straitsin kappaletta mukaillen.

Brothers in Arse, luulisi ulkomaidenkin olevan kohta kontallaan.

Olen vaihtanut kitarani virityksen jo ennen Bulldoseriin liittymistäni dropattuun D:hen. Siinä E-kieli viritetään sävelaskelta alemmaksi. Se saa soittamisen kuulostamaan jytäkämmältä, mutta soundi säilyy kuitenkin punkkina eikä ole liian heviä.

Tosin mikä nyt voi olla liian heviä.

Kokeilimme alavireitä jo KaMu ry:n kanssa, mutta ne eivät kuulostaneet silloin omaan korvaan tarpeeksi sähäköiltä. Pidin KaMu ry:ssä normaalivireen, vaikka Riivattu soitti jo silloin D-vireellä.

Koska Bulldoserissakin muilla oli normaalivire, tein bändille kaikki kappaleet sen mukaan. Nyt Veljekset Perseen kappaleita tehdessäni teen kappaleet suoraan D-vireelle. Muut soittajat saavat virittää kitaransa siihen myös. Jätän ainoan osaamani kitarasoolon varioimisen, vaikka olen tullut siinä omasta mielestäni aika hyväksi, ja keskityn soittamaan pelkkää komppikitaraa.

Uudet kappaleet on rakennettu yksinkertaisien ja jyräävien riffien varaan. Sovituksissakaan ei liikoja hienostella. Kuvittelen niitä tehdessäni pohjalle Ukkos-Jussin soittaman kompin. Sanoituksissa seikkaillaan pitkin Saksaa ja Baltiaa. Ensimmäinen tekemäni kappale on ”Hampuri”.

”Matkailu avartaa:
Vegeä suuhun ja pihviä silmään.
Öistä rusketusta,
valkoapilaa perseessä.

Tutustumme toisiimme.
Vähän puhetta, paljon kosketusta.
Ei enää tulitikkuja,
ota passi ja lompakko.

Ehkä sen tiedätkin,
mutta sanon sen vielä.
Enkä kuiskaten,
Olen suomalainen!

Ei vetänyt mies viikseen,
viikset veti miestä.
Patapata, patapatapataan.”

Ensimmäiset treenit pidetään lopulta kotitekoisen siiderin voimin loppiaisena 2006. Paikalla ovat lisäkseni Roger, Ukkos-Jussi ja Kukka. Kukka muistuttaa, että olen kysynyt bändiin myös Väärien vieraiden Jonssonin.

Jäipä kysymättä treeneihin. Asia täytyy korjata seuraavalla kerralla.

Soitamme ensimmäisissä treeneissä kymmenkunta kappaletta, jotka nauhoitan kasettimankalla talteen. Pari niistä päätyy tuoreeltaan nettiin. Teen bändille välittömästi Myspace-profiilin ja lataan sinne kappaleet ”Punk2006” ja ”Syntynyt nussimaan”. Otan kännykällä ensimmäisen bändikuvan. Editoin treeneistä unohdetun Jonssonin kuvaan myöhemmin.

Treenien päätyttyä seikkailemme hönöpäissämme pitkin Pyynikkiä ja Pispalaa. Kotitekoisen siiderin teho on pommin luokkaa. Kukka hukkaa talvipakkasissa takkinsa ja seikkailee kotiinsa paitasillaan. Minä menen Rogerin kanssa vielä Siuron Koskibaariin, josta Roger taluttaa minut kotiini. Kaatuilen matkalla pitkin lumipenkkoja ja sammun kotona eteisen lattialle. Kääriydyn vessaremontin vuoksi lattialle levitettyihin rakennuspahveihin ja kusen housuuni.

Tällä bändillä on vahva suunta ylöspäin.

Muita suuntia ei ole.