Aamuseitsemältä käymme ostamassa lähistöllä olevasta ravintolasta laatikollisen olutta matkaevääksi ja lähdemme kohti asemaa. Kaljalaatikkomme kiinnittää paikallisen juopon huomion. Iso ukko ei puhu mitään vaan tuijottaa kaljojamme kuola valuen. Yritämme hätistellä tyyppiä pois, mutta hän seuraa meitä kuin zombie.

Lopulta saamme eksytettyä ukon syöksymällä paikalle kaartavan raitiovaunun edestä raiteiden toiselle puolelle. Livahdamme puolijuoksua sisälle asemarakennukseen. Huomaamme juopon etsivän meitä vielä sielläkin, kunnes hän poistuu lopulta näköpiiristä.

Katselemme aikataulua. Muutaman tunnin päästä lähtee juna Sveitsiin. Pikkusiskoni on lähtenyt reilaamaan kaverinsa kanssa pari viikkoa aiemmin. He ovat nyt majailemassa Pian kummitädin asunnossa Baselin lähistöllä. Siskoa olisi kiva nähdä, ja pari yötä oikeassa sängyssä tekisi hyvää puolentoista viikon puskamajoitusten jälkeen. Voisi vaikka peseytyäkin.

Riivattu huomauttaa, että häneltä ovat jääneet kannabikset kokeilematta. Minulla on vielä muutama guldeni jäljellä. Annan rahat Riivatulle, joka käy ostamassa jostain gramman hasista. Loogista olisi tietysti poltella luvan kanssa Amsterdamissa, mutta ei tässä muutenkaan edetä järki edellä.

Riivattu pistää nokareen taskuunsa ja hyppäämme junaan.

Matka sujuu mukavasti. Hollanti vaihtuu Saksaksi ja vesisade auringonpaisteeksi. Meillä on kokonainen kuuden hengen vaunuosasto käytössämme, muut matkustajat jäivät kyydistä jo parin tunnin matkan jälkeen. Kuivattelemme märkiä vaatteitamme hattuhyllyllä. Kalja maistuu.

Hieman ennen Sveitsin rajaa vaunuosaston ovi avautuu ja sisälle lampsii Saksan vastine Irwinille. Kaverilla on yllään hapsuin koristeltu farkkutakki, mokkasiinit ja lierihattu. Tuuheat viikset kruunaavat reteän ulkomuodon. Mukanaan hänellä on kasettisoitin, jossa Beatles huutaa ”Eight Days a Weekiä” kaiuttimet rätisten.

Ajattelemme, että tyyppihän on meidän miehiä. Riivattu päättää kysäistä, että olisiko kaverilla heittää sätkävehkeitä iltaa varten. Rempseältä lierihattumieheltä löytyy sekä paperia että tupakkaa. Hän antaa jointtivermeet Riivatulle, joka tunkee ne taskuunsa.

Uusi ystävämme ilmoittaa, että hänen on jatkettava matkaa ja poistuu. Puoli minuuttia myöhemmin sisälle ryntää Saksan poliisivoimat.

”Halt! Achtung! Polizei!”

Siinä sitä sitten istua napotetaan.

Liikkua ei saa. Poliisit kertovat kyseessä olevan ratsian ja sanovat, että kaikki matkatavaramme ja vaatteemme tutkitaan. Meille tehdään myös ruumiintarkastus.

”Saa kai tässä odotellessa juoda kaljaa?”, kysyn tavaroitamme tutkivilta poliiseilta.

Saan luvan. En ehdi juoda kuin muutaman kulauksen, kun Riivatun farkkutakin rintataskusta löytyy Amsterdamista ostettu nokare.

Poliisit taputtelevat toisiaan selkään. Kiskon kaljaa yhä kiihtyvällä tahdilla ja alan olla hyvässä nosteessa. Poliisit ilmoittavat tekevänsä uhkaamansa ruumiintarkastukset. Meille kerrotaan, että toisen on odotettava kahden poliisin valvomana junan käytävällä sillä välin kun toinen riisuuntuu vaunuosastossa muille poliiseille.

Riivattu riisuu ensin. Junan käytävällä on tuttu lierihattuhippi, joka seuraa tyynesti mitä tapahtuu. Beatlesit eivät enää laula. Ketku valehippi on pistänyt mankkansa kiinni.

Riivattu tulee ulos vaunuosastosta ja on minun vuoroni. Hönöpäissäni teen poliiseille ehdotuksen:

”How about a private striptease?”

Alan riisuutua eroottisesti ketkutellen. Vatkaan lannetta ja vispaan jalkaa viehkeästi samalla kun riisun ensin paitani ja heti perään shortsit.

Poliisien ilmeet vaihtelevat jossain vaivaantuneisuuden ja myötähäpeän välimaastossa.

Lopulta minulla on jalassa enää alushousut, jotka ovat olleet jalassa jo puolitoista viikkoa. Kalsareiden tipahtaessa junan lattiaan kuuluu kopsahdus.

”Tämä oli tässä, pue vaatteet takaisin päällesi.”

Poliiseille riitti. Naurattaa.

Juna pysähtyy ennen Sveitsin rajaa. Poliisit taluttavat meidät ulos junasta aivan kuin olisimme isompiakin rikollisia. Vaunujen ikkunat ovat mustanaan ihmisiä, jotka seuraavat näytelmää. Meidät johdatetaan poliisiasemalle, jossa poliisit punnitsevat löydöksensä.

Vajaa gramma. Sakoilla selvitään.

Riivattu käy vaihtamassa matkashekin käteiseksi yhden poliisin saattelemana ja maksaa sadan Saksan markan sakon. Olemme vapaita jatkamaan matkaamme Sveitsiin, jossa vahvat suoritukset jatkuvat:

Riivattu saa pillua ja minä jodlaan.