Sukellus rasvamonttuun

Parkkeeraamme auton sumun keskeltä kohoavan autotallirivistön keskimmäisen rivin kolmanneksi viimeisen tallin kohdalle ja lähdemme tutustumaan keikkapaikkaan. Siinä missä edellisiltaisen autotallin sisustamiseen ja viihtyisyyteen oli nähty vaivaa, näyttää tämäniltainen talli siltä kuin sieltä olisi peruutettu Lada ulos vain hetkeä aikaisemmin. Ainoat sisustuselementit ovat betoni ja pöly.

Tallissa on rasvamonttu, joka on katettu vanerilevyin. Toiseen päähän on jätetty luukku, jota avaamalla ihmiset kulkevat edestakaisin kahden kerroksen välillä. Ilmeisesti monttuun on rakennettu jonkinlainen kerhotila, jonne meitä ei kutsuta. Sinne johtava luukku läväytetään sen kummemmin varoittelematta auki aina kun joku on tulossa alhaalta ylös.

”Tuosta se muuten joku vielä tipahtaa alas tänä iltana”, tuumaan kavereille.

Kaivan tietämättäni itselleni rasvamonttua jalkojen alle.

Porukkaa on paikalla runsaasti huolimatta siitä, että on sunnuntai-ilta. Koko kaupungin nuoriso on saapunut juhliin. Yleisö on todella nuorta ja ihan hemmetin sekaisin. Rasvamontussa käy kuhina, kun nuoriso lappaa sinne sekoittamaan päätään muullakin kuin kaljalla.

Saattaa tulla mielenkiintoiset kekkerit.

Bulldoserin ja Basta Bastan lisäksi paikalla on myös paikallinen bändi, joka on tuonut mukanaan backlinen. Älyämme roudanneemme bassorumpua halki Baltian aivan turhaan. Sitä ei olla tarvittu kertaakaan. Ei polkaisun polkaisua pedaaliin, ei jysäyksen jysäystä. Vain kymmeniä nostoja pois autosta ja takaisin kyytiin. Rokkiretkueen taukojumppa.

Paikallisen bändin basistilla on ongelma. Hänen bassossaan ei ole kuin kolme kieltä. Basisti kysyy olisiko meillä lainata yhtä kieltä keikan ajaksi. Tottahan tuota lainataan. Nuoret tyypit ovat sekaisin kuin seinäkellot. Lainakielen asentaminen bassoon tuottaa suunnattomia vaikeuksia.

Basismin alkeet ovat hyvin hallussa.

Lopulta he pääsevät aloittamaan keikkansa ja meno on laakista kova. Porukka pogoaa kuin viimeistä päivää, vaikka bändin soitto ei erityisen tiukalta kuulostakaan. Lattiasta irtoaa ilmaan pölyä ja hiekkaa. Autotallissa on vaikea hengittää. Seisomme katsomassa keikkaa autotallin ovella. Komean näköistä touhua, kun autotalli on yhtäkkiä mennyt tyystin sekaisin.

Yleisön joukossa on laiha kaveri, jolla on erotuomaripilli suussa. Hän hyppii ja pomppii koikkelehtien pitkin poikin autotallia ja puhaltelee samalla pilliinsä. Kaverilla on meno päällä.

Pillimiehen performanssi alkaa naurattaa.

”Are you laughing at us?”, kysyy välittömästi vieressä ollut tyttö.

”Ei toki, meillä on vaan niin mukavaa”, muotoilen diplomaattisesti.

Paikallinen bändi lopettaa settinsä. Kävelen olut kädessä sisälle talliin enkä katso eteeni. Rasvamontun luukku lennähtää auki juuri kun kävelen sen kohdalta. Tipahdan reiästä alas niin että humpsahtaa. Levitän refleksinomaisesti käteni ja jään kainaloistani kiinni niin etten tipahda kokonaan alas. Roikun käsieni varassa aukon reunasta, kun jalkani sätkivät rasvamontussa.

Perkele, että sattuu.

Paikalliset auttavat minut ylös montusta. Luita ei ole onneksi murtunut. Alhaalta ylöspäin tulossa ollut nuori tyttö saa rytäkässä jalastani. Hän saa varmasti komean mustelman kylkeensä. Onneksi selviämme pikkuruhjeilla vaikka ainekset olivat olemassa pahempaankin.

Kädessäni ollut kaljapullokin on säilynyt, ihme kyllä, ehjänä.

Seuraavana on Basta Bastan vuoro räjäyttää autotalli liekkeihin. Keikka on komeaa vyörytystä, autotallissa on hikinen tunnelma. Pipopään pilli soi sfääreissä tämän vain kiihdyttäessä poukkoilemistaan sitä mukaa kun musiikki tiukkenee. Keikan jälkeen yleisö hoippuu sekaisena ulos haukkomaan henkeä.

Bulldoser valmistautuu keikkaan juoksemalla kilpaa ripuloimassa autotallirivin päädyssä olevassa pusikossa. Keikkajärjestäjän äitimuorin loihtimien herkkujen ahmiminen kostautuu. Syöksyn vielä viime hetkillä pusikkoon ja sieltä suoraan pelipaikalle tallinperukoille.

Järjetön meno sen kuin yltyy. Sekopäinen porukka joraa niin, ettei sekaan meinaa mahtua. Baltian autotalleissa ei rokkipoliiseja näy. Happi loppuu, lattiasta lähtevä pöly tunkeutuu keuhkoihin. Olemme yltä päältä hiessä ja liassa. Kata laulaa minihameeseen ja bikinien yläosiin pukeutuneena. Tekijänainen vetää hienosti, vähällä hapella ja juuri pusikosta tulleena.

Setin puolivälissä pillimies vie oman performanssinsa äärimmilleen ja syöksyy pää edellä autotallin seinään. Nuorukainen tipahtaa niille sijoilleen.

Vittu, käviköhän pahasti.

Ihmiset kerääntyvät auttamaan lattialla henkeä haukkovaa kaveria. Hetken kuluttua pillimies nousee ystäviensä auttamana ylös. Hän arvioi tilannetta vielä muutaman sekunnin ajan kunnes puhaltaa pilliinsä ja aloittaa tutun poukkoilun.

Peli voi jatkua.

jytinaa_autotalleissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s