Romantic Brothers Erotic Lapland Tour käynnistyy Lehmon nuorisoseurantalolta Brotherhood of Tatumin treenien jälkeen. Pakkaamme kamat Sweinin Talbot Horizoniin ja lähdemme illansuussa kohti Kajaania. Jokainen meistä on ostanut toisistaan tietämättä korillisen Lapin kultaa.

Kaljakorien seuraksi heitetään akustinen kitara.

Backline on kasassa.

Olen päässyt armeijasta viikkoa aikaisemmin. Suuria sankaritekoja en saanut aikaiseksi, jos huoltokomppaniaan pääsemistä ei sellaiseksi lasketa. Suurimman osan ajasta vietin asevaraston vintillä hylsyjä lajitellen. Kotiuttamispäivänä pukeuduin shortseihin ja omilla hiuksillani tuunattuun lippahattuun.

”Mitä helvettiä? Vain tissiliivit puuttuu!”, karjui vääpeli.

Ukko tietysti pelkäsi, että armeija teki pojasta naisen.

Kiidämme kohti pohjoista halki kuivien kuntien. Oluttäydennyksissä on oma jännityksensä, kun välillä joutuu ajamaan kymmeniä kilometrejä seuraavaan kuntaan, jossa myydään keskiolutta.

Talbot Horizon ei ole erityisen matkailuystävällinen auto. Inarinjärven näköalapaikalle johtava tie on jyrkkää nousua ja tien pinta on täynnä nimismiehen kiharaa. Auto tärisee ja rämisee ylös mäkeä. Ensin syliin tippuvat kaikki tavarat, jotka on jemmattu kojelaudan ja aurinkosuojien päälle. Seuraavaksi tippuvat kasetit telineestä.

Lopulta tippuu koko kojelaudan verhoilu. Ajaminen hankaloituu kummasti, kun sylissä on toista metriä pitkä kojelaudan palanen.

Kuoppaisilla teillä ajaessa matkimme Ritari Ässää, joka hyppää esteiden yli käyttäen Turbo Boostia. Aina isomman pompun kohdalla vilkaisemme taaksepäin, pompimme istuimilla ja tuuletamme kuin Michael Knight konsanaan.

”Jiaaa! Wuuhuu! Wou! Wou!”

Parilla ensimmäisellä kerralla takanamme ei näy kuin Sweinin murjottava naama takapenkillä.

Kolmannella kerralla maisema vaihtuu.

Nyt siellä on Sweinin paljas perse.

Suuntaamme kohti Norjan rajaa. Minä ajan ja pojat juovat kaljaa urakalla, koska 90-luvun alussa Norjaan ei saa viedä olutta kahta litraa enempää per matkustaja. Ylimääräinen kaljanjuontinakki ei tunnu kavereita pahemmin harmittavan.

Olemme yötä merenpoukamassa, jota ympäröivät korkeat vuoret. Rämpytän akustisella Anthraxia ja kuvittelen mielessäni vuorenrinteille Marshall-rivistöjä. Kyllä olisi komeata jyräyttää täällä keikka niin että Jäämeri raikaisi. Kuuluisi varmasti pitkälle.

Perhana, että olisi komeat puitteet helvetilliselle heville.

Helvetillistä olisi kyllä roudatakin.

Aamulla käymme katsomassa lauttaa, joka lähtee Nordkappiin. Liian kallista lystiä. Päätämme säästää rahat ja suuntaamme Hammerfestiin.

Vietämme mukavan iltapäivän juomalla kaljaa merenrannassa. Humallumme lähes huomaamatta. Käymme polvikusella rannan ohi kulkevan jalkakäytävän kupeessa. Ei ole muutakaan näkösuojaa. Jalkakäytävä on metriä korkeammalla kuin ranta, joten siinä on hyvä mennä polvilleen lorottamaan ja samalla moikkailla ohikulkijoille. Välillä käymme ostamassa lisää olutta läheisestä kaupasta.

”Akkurat”, toivotamme myyjättären kanssa toisillemme iloisina.

Lähdemme katselemaan kaupunkia. Läheisessä puistossa hommat menevät perseelleen.

Paikalla on puolenkymmentä paikallista spurgua, jotka käyttäytyvät aggressiivisesti. Juopot tekevät meille selväksi, että olisi parempi löytyä rahaa ja juotavaa tai seuraava pysähdyspaikkamme on sairaala.

”Sjukhus”, he uhkailevat meitä osoitellen samalla kauempana näkyvää rakennusta.

Vituttaa. Eihän tänne olla tappelemaan tultu eikä toisaalta kiinnosta antaa noille tyypeille yhtään mitään. Ryyppyremmin suulain jätkä tulee minun luokseni ja vaatii avaamaan kassini.

Tuskastun ja läväytän kassin auki.

”Katso itse, mulkku. Ei ole olutta eikä viinaa. Tyhjä kassi.”

Paitsi, että ei ole.

Siellä sattuu olemaan leivänjämien seassa isäni mukaan antama metsästyspuukko, jonka olemassaolon olin ehtinyt jo tyystin unohtamaan.

Minua uhitelleella kaverilla menee pasmat sekaisin.

Hän syöksyy posmottamaan kavereidensa luokse kiihtyneenä. Norjalaisjuopot pitävät meitä arvatenkin puukkohulluina suomalaisina vaikka puukko on vain unohtunut kassiin edelliseltä evästauolta.

Ihan hyvä.

Käytämme tilaisuuden hyväksemme ja poistumme paikalta vauhdilla.